Materiaalipankki

Ihmissuhteiden synnyttäminen

Ihmissuhteiden merkitys on seurakunnan kasvun ja elämän kannalta äärimmäisen keskeinen asia. Niitä on sanottu liimaksi, joka pitää seurakunnan koossa. Hyvät ystävyyssuhteet seurakunnassa estävät passivoitumista ja antavat intoa osallistua toimintaan sekä palvella vapaaehtoistehtävissä. Jos taas seurakunnan tilaisuudessa vieraileva ei löydä sieltä ystäviä, hän jää toiminnasta pois, vaikka se muuten olisi korkeatasoista. Koska ystävyyssuhteiden syntyminen seurakunnassa on niin tärkeää, sitä ei pidä jättää sattuman varaan. Ihmissuhteiden syntymiseksi on nähtävä vaivaa.

Helposti ajatellaan, että ihmissuhteiden solmiminen on vain jokaisen oma asia. Toisaalta näin onkin. Joskus ihmisillä on myös ylimitoitettuja vaatimuksia. Joku saattaa istua kädet puuskassa vihaisen näköisenä ja ihmetellä, että onpa huono seurakunta, kun ei pysty minun yksinäisyyttäni murtamaan. Ei pastori voi jokaista kädestä pitäen yhteen saattaa. Silti olen sitä mieltä, ettei pidä luottaa liikaa ihmisten omaan aloitekykyyn. Suomalainen kirkossakävijä on keskimäärin niin introvertti tapaus, ettei välttämättä löydä kontaktia toisiin. Moni satunnaiskävijä kenties kokee olevansa kirkossa niin vieraalla maaperällä, että estot saavat yliotteen ja haittaavat tutustumista toisiin.

Luontevia tutustumismahdollisuuksia

Yksinkertaisimmillaan ihmissuhteiden syntymistä voi edesauttaa luomalla tilaisuuksiin luontevia mahdollisuuksia tutustua. Jumalanpalveluksen alussa juontaja voi kehottaa tervehtimään vieruskaveria ja ottamaan hänestä selville jonkin mielenkiintoinen seikan. Messun jälkeen, kun väkeä ohjataan jatkoille, voi heitä kehottaa juttelemaan ainakin yhden uuden ihmisen kanssa.

Tehokas tapa on myös kehottaa jokaista kävijää juttelemaan messun jälkeen ensimmäiset viisi minuuttia jonkun uuden ihmisen kanssa. Eräs yksinkertainen, mutta kohtuullisen toimiva ratkaisu on varata kirkkokahveille tutustumisalue. Ideana on, että menemällä tuolle alueelle viestittää muille haluavansa tutustua. Näin ne, jotka haluavat jutella vanhojen kavereiden kanssa, saavat tehdä sen rauhassa, mutta samalla uusista ihmissuhteista kiinnostuneet löytävät toisensa.

Muissa kokoavan toiminnan muodoissa voi tutustumista harjoittaa helpommin kuin messussa. Vapaamuotoisessa illanvietossa voi tutustumistyyppiselle toiminnalle antaa aikaa vaikka puoli tuntia. Tutustumisleikitkään eivät ole poissuljettuja nuorten aikuisten parissa, kunhan niitä osataan taitavasti käyttää.

Pienryhmistä puhutaan tuonnempana tarkemmin, mutta tokihan sellaiseen liittyvä helposti tutustuu ryhmäläisiinsä. Myös kurssit, erityisesti Alfa-kurssin kaltaiset keskusteluun pohjautuvat menetelmät ovat tehokkaita. Hyviä kokemuksia on saatu uusien kävijöiden illoista, joihin kutsutaan henkilökohtaisesti kaikki viimeisen puolen vuoden aikana mukaan tulleet. Näiden iltojen etuna on, että kaikki osallistujat ovat samalla viivalla, jolloin ei ainakaan voi mokata rikkomalla yhteisön kirjoittamattomia sääntöjä.

Leirit yhdistävät

Paras yksittäinen konsti syventää ihmissuhteita on lähteä leirille. Kahden vuorokauden leirillä ihmiset kohtaavat toisiaan ajallisesti enemmän kuin ehkä koko vuoden messuissa. Leirillä olosuhteet ja asenteet ovat muutenkin tutustumiseen virittyneitä. Leirin suunnittelussa on kuitenkin syytä huomioida ihmissuhteiden syntyminen aivan tietoisesti. Jos leiri pakataan täyteen syväluotaavan hengellistä opetusta ja kaikki aika on tarkasti ohjelmoitu, ei ihmissuhteille jää tilaa. Siksi leiriohjelmaan on hyvä jättää riittävästi väljyyttä.

Ihmissuhteiden luomiseen löytyy kyllä ideoita ja välineitä, kunhan ymmärretään niiden tärkeys. Ne eivät ole seurakunnassa jokin ylimääräinen lisä, vaan kuuluvat oleellisesti alkuperäiseen ideaan. Sitä paitsi tämän sektorin laiminlyöminen lamaannuttaa kaiken muunkin. Mistään ei tule mitään, ellei seurakunta ”tuota” hyviä ihmissuhteita.

Kirjoittaja: Timo Pöyhönen

To be continued: Ryhmädynamiikasta