Avainsana: ylistys

Avain ylistyksen ymmärtämiseen: kulttuuri

Oletko joskus ihmetellyt, miksi ylistyksessä noustaan ja nostetaan kädet ylös? Miksi esimerkiksi körtit polvistuvat? Miksi olemme kirkossa aran hiljaisia ja jäykkiä, kun samalla Afrikan luterilaisessa kirkossa tanssitaan iloisesti? Uskallan tarjota tähän vastausta: kulttuuri.

Seuratessani kaiken kirjavaa uskovien joukkoa Suomessa olen todennut, että sekoitamme käytöksen uskonelämään. Ajattelemme kulttuurin olevan jumalista tai jopa välttämätöntä Jumalan toiminnalle.

Yhdenlaisessa kulttuurissa ylistysbändin tulee soittaa palvovaa musiikkia, jonka aikana nostetaan käsiä silmät kiinni intohimoisesti sydäntä vuodattaen — ja luullaan Jumalan läsnäolon olevan vallitsevassa tunnelmassa. Näin subjektiivinen kokemusmaailma sanelee hengellisen todellisuuden. Toinen ääripää kieltää koko subjektiivisen kokemuksen merkityksen, ja määrittää rationaalisesti rajat Jumalan toiminnalle. Tässä kulttuurissa asiat käsitellään järjellä hillityn teologisesti, jotta ne eivät olisi liian epäluotettavia.

Ongelmallista on mielestäni se, että kukin uskovien ryhmä yrittää asettaa säännöt aidolle uskonelämälle. Kuitenkin kaiken vouhotuksen tai ilmeettömyyden kuoren alta paljastuu Jeesukseen uskovia ihmisiä, jotka haluavat toimia oikein uskonsa tähden. Nämä uskovat ovat vajavaisia luullessaan oman kokemuksensa olevan universaali vastaus kaikille uskoville. Itse olen sortunut tähän useasti, mutta ajan myötä oppinut katsomaan yhä enemmän kulttuurin läpi: puhukoon puhuja millä sävyllä tahansa, sisältö ja hedelmä ratkaisevat.

Minulla on ehdotus, millaista kulttuuria meidän kannattaa vahvistaa: Jeesuksen julkisen toiminnan kulttuuria. Jeesuksen tapa kohdata ihmisiä, puhua ja tehdä ihmeitä ovat meille malli rakentavasta kulttuurista. Jeesus ei tarvinnut tunnepohjaisia rituaaleja siihen, että Pyhä Henki toimi – eikä Hän toisaalta pitänyt tunteita sisällään, kun oli niiden ilmaisemisen aika. Hän oli kokonaisvaltainen. Me ihmiset olemme monesti liian yksiselkoisia ja aina rajaamassa Jumalan toimintaa.

Pitäkäämme silmämme auki, sillä Jumala on paljon suurempi kuin ymmärrämmekään!

Sakari Heikkilä